tiistai 8. joulukuuta 2009

Onko sängyssäsi ahdasta ?

Onko peittosi alle tunkua, tai ahdistaako sinua muuten vaan olemattoman pieni nukkumatila ? Kuvittele nukkuvasi sikeästi omalla sänkypuoliskollasi. Näet painajaista, missä väistät Kauko Idän pikajunaa, ja pläts olet väistöliikkeesi uhrina pudonnut sängystäsi lattialle.



Oletko tullut koskaan ajatelleeksi, miten täpärästi vältyt putoamasta sängystäsi, missä harvemmin on minkäänlaisia laitoja ? Sängyssä pysymisesi voi olla suoranainen ihme, varsinkin jos petikaverisi on vuoteenne todellinen valtias, joka olemus täyttää kevyesti kahdenkin ihmisen tilan. Lisäksi sängyssänne voi majailla elementissään karvaisia kotieläimiä tilaanne jakamassa. Oma nukkumatilasi voi olla syystä tai toisesta varsin kapoinen kaistale, lähellä reunaa.

Nukkuessa ylilaidan kierähtämisen riski on kuitenkin harvinaisen pieni, sillä unessa ihmisen keskushermosto havaitsee käden tai jalan olevan "tyhjän päällä". Havainnon ansiosta aivot antavat elimistölle käskyn kääntyä päinvastaiseen suuntaan, eikä putoamista tapahdu, kuten luulisi. Vapaat raajat ovat ikään kuin tuntoanturit, jotka varmistavat laakealla alustalla pysymisen. Ahtaasti kädet kehon alla nukkuvilla ei anturit aina toimi riittävän nopeasti, ja olet vaarassa pudota laivasta tietämättäsi.



Humalassa nukkuminen on riskialtista, ja sängystä pudotessasi voit menettää etuhampaasi tai saada ruhjeita ja luunmurtumia. Alkoholi heikentää keskushermoston koordinointikykyä, eikä siksi aina rekisteröi raaja-antureitten tuntemustiloja ajoissa. Myös pienillä lapsilla sängystä putoamisen vaara on todellinen, koska keskushermoston tahdosta riippumattomat toiminnot eivät ole täysin kehittyneet.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

kiva kuulla, jos aihe kiinnostaa sinuakin,