Turkkiin heijastimia, kesäkuu 2009

torstaina 11. kesäkuuta 2009
Turkiin heijastimia ja muutosta asenteisiin

Turkissa illat on pitkiä ja pimeitä, on paljon liikennettä, mutta kenelläkään ei ole heijastimia ? Niitä ei näy jalankulkijoilla, pyörillä ja mopollakin ajetaan pimeässä ilman valoja, kypärästä puhumattakaan.

Hyvä esimerkki elämän kunnioittamisesta ja vahinkojen ennakoimisesta on länsimainen liikennekulttuuri. Meillä kuolleisuus ja loukkaantumistilastot on saatu kuriin asennekasvatuksella, lainsäädännöllä ja myös pakkotoimilla. Ongelmia ei ole vähätelty, vaan kansalaistoimin on vaadittu epäkohtien nostamista pöydälle. Perhekeskeisessä roolissamme me naiset olemme hyviä, ja vähättelyn sijaan osaamme nähdä paremmin epäkohdat, joihin on puututtava. Tuossa mielessä kannatan naisten äänestävän naisia, jotta ympäristön turvallisuuteen saataisiin kiinnitetyksi riittävästi huomiota. Asenteitten muuttaminen ei juuri maksaisikaan mitään.
Turkissa uskonnon vaikutus turvallisuuskysymyksiin on ollut passivoivaa, koska ihmiset uskovat kohtalon johdatukseen, tilastojen sijasta.

Mielestäni maassa huonoihin tilastoihin voisi vaikuttaa heijastimien ja kypäränkäytön lisäämisellä. Onhan ainakin pohjoismaissa todistettu turvatoimien vähentävän tuntuvasti onnettomuusriskiä liikenteessä.

Liikenneturvallisuuden lisäksi näen huolta turkkilaisten naisten ja lasten asemasta. Toivoisin naisille turvakoteja, ja lapsille taattavan ihmisoikeudet ympärileikkauskysymyksissä. Näitä asioita toivoisin voitavan edistää. Nämä ovat seikkoja, mitkä ulkomaalainen pistää merkille vähän aikaa maassa oltuaan. Olisi mielenkiintoista tietää, mistä epäkohdista Turkkilaiset itse ovat eniten huolissaan, olihan tuossa vaalitkin. Kun en osaa kieltä, en osaa näitä pohtimiani asioita kysellä.

Olemme koko perhe lähdössä Turkkiin Sarköyhin lomalle 17.6 ja pakkaamisen olen jo aloittanut. Matkatavaroiksi pakataan outoa kamaa, lampunvarjostimia sun muuta sähkögrilliä. Aiemmin itse naureskelin kentällä Turkin matkalaisten outoja matkatavaroita, nyt pidän omia nyssäköitämme aivan luonnollisina.
Lähettänyt Annu klo 6:57 2 kommenttia
Tunnisteet: Taas Turkissa