keskiviikko 28. lokakuuta 2009

Sarköyssa, syyskuussa 2009

Valkotassu

Hoidimme päivän ajan Valkotassua ja päätimme viedä pennun takaisin kaivolle tienvarteen, mistä sen löysimmekin. Iltahämärässä kaivolla ei ollut ketään, kun jätin koiran sinne. Seuraavana päivänä kun viimeistä kertaa ajoimme kaivon ohi, oli tiellä kuollut eläin. Kuollut pieni koira oli Valkotassun veli.



Pysähdyin ja siirsin ruumiin tien penkalle. Ymmärsin hyvin, olisi vain silkkaa onnea, jos Valkotassu tästä eteenpäin selviäisi elossa edes muutamia viikkoja.

Lomapäivät Sarköyssä

Lomapäivät Sarköyssä oli kuluneet nopeasti, ilman TV:tä. Telkkarista katsottiin mukana tuotuja DV-elokuvia, missä oli tekstitys suomeksi. Illat kuluivat ruokia tehdessä. Tarjalle ja äidilleni oli eksoottista ostella kaupungilta maistiaisiksi makeita leivonnaisia, mitä kaupoissa olikin runsaasti esillä näin Seker Bayramin aikaan. Koska hinta oli vielä alhainen, ei herkkujen ostamisessa pihistelty.
Suomen kahvijauhe loppui pian kun kahvittelimme päivisinkin. Harmiksi Sarköystä ei löytynyt suomalaiseen makuun hyvää kahvia tilalle.



Saimme tyytyä murukahviin. Hyviä vaihtoehtoja olivat myös pikkupakkaukset kahvi/caputsiino sekoitukset, mitkä sekoitettiin kuumaan veteen. Naapurissamme kävi paljon vieraita, mikä Turkissa on tapana juhlan aikaan. Puheensorinaa ja seurustelua riitti yömyöhään saakka.

Ostoksilla

Sisareni Tarja kuten äitinikin pitää romanttisesta sisustamisesta ja heidän makuunsa niin Sarköystä kuin Istanbulistakin löytyi kaikkea kaunista kotiin. Erityisesti ihastuimme kangaskauppoihin, missä oli runsaasti ylellisiä verhomalleja ja kankaita. Myös liinavaatteet ja päiväpeitteet oli ihanan romanttisia. Sisko osti valkoista satiinikangasta verhoiksi ja päiväpeitteeksi 13 metriä. Itse ihastuin omenan vihreään satiiniin 7,5 TL/metri, mitä ostin olohuoneen verhoksi. Sarköyssä tutussa liikkeessä verhot myös ommeltiin samaan hintaan. Valmiit verhot sai seuraavana päivänä.


Illallinen Sarköyssä auringonlaskun aikaan

Perjantaina Sarköyssä oli markkinat, missä päästiin Tepan kanssa hyvin liikkumaan rullatuolilla. Ostamamme edulliset pitkähihaiset puserot maksoivat vain 5 liiraa, ja väri valikoimaa oli runsaasti. Meitä ihastuttivat markkinoilla romanttisin kukkakoristein kuvioidut siivousämpärit ! Markkinoilla niin miesten kuin naistenkin alushousuja myivät miehet. Rohkeasti vain kuvailimme myyjälle, minkä kokoisia alkkareita etsimme. Mukanamme ollut mittanauha auttoi oikean koon löytämisessä. Mieleni olisi tehnyt ostaa kotiin myös kaunista lasitavaraa, mutta pehmeässä matkalaukuissa ne eivät olisi kestäneet kotimatkaa.



Hiljainen Kocaaliköy. Onkohan kana karannut ruokalistalta ?

Viimeiset ostokset teimme Istanbulissa. Aivan lähellä Sikeci Park hotelliamme oli alue, missä sijaitsi paljon kangaskauppoja. Kaupoissa myytiin mitä ihanimpia verho- ja sisustuskankaita mm paksua kukallista puuvillaa kukka- ja raitakuoseilla. Neuvotteluyrityksistämme huolimatta emme saaneet siskoni kanssa kauppoja aikaiseksi. Kun tarvitsimme kangasta vain 6- 10 metriä, olisi sitä ko tukkukaupoista pitänyt ostaa vähintään koko pakka, eli 50 metriä. Tukkukaupoissa selvitettiin, ettei vajaita pakkoja saisi myydyiksi, ja näin ollen kangas ihanuudet jäi meiltä ostamatta.

Tuliaisia ostettiin vielä ruokakauppa Migroksesta; lapsille tikkareita, hedelmäkarkkeja ja omenateetä. Omenateetä olikin pussiteenä vain yhtä laatua, mitä pidin kätevimpänä poikien käytettäväksi. Puolitoista vuotiaille sukulaistytöille ostin valmiiksi joululahjaksi kivat nuket a 10 TL/kpl.



Cityssä suunnistusta

Äitini liikuntavaikeuksien vuoksi oli selvää, että liikuimme viimeiset kaksi päivää Istanbulissa autolla. Saimme vakituisen autopaikan hotellimme Sirkeci Parkin edestä. Keskustasta suunnistimme kauppakeskuksiin, mistä tiesimme autolle löytyvän paikan. Autoiluamme Istanbulissa voisi kuvata citysuunnistukseksi. Tiettyä ostoskeskusta emme löytäneet, vaan tilalle löysimme muun mielenkiintoisen paikan. Esimerkiksi kun yksin eksyin autolla Istanbulin liikenteeseen, etsin Ikeaa 1,5 tuntia. Kun koko porukan kanssa etsimme sopivaa ostoskeskusta, päädyimme vahingossa taas Ikeaan. No menimme sinne syömään. Tällä tavoin sattumalta löysimme myös Euroopan suurimpiin kuuluvan ostoskeskus Karusellin (Barykei).


Tarja kangaskaupassa

Takaisin Suomeen tullessa oli matkalaukut pinkeitä tuliaisiasta ja käsimatkatavaroita myös riitti. Finnairin kone jolla palasimme Suomeen oli poikkeuksellisen pieni, ja käytävän sivuilla oli vain kahdet istumapaikat. Oli rentouttavaa pitkän ostospäivän jälkeen istua kotimaan koneeseen ja aloittaa tuoreen Iltalehden ja Hesarin selaaminen. Tällä pienelläkin koneella ehdimme Suomeen 3 tunnissa. Kone lähti klo 21.00 ja perillä olimme puolen yön aikaan.

Istanbul (ostoskeskukset englanniksi)

In Turkey, the best known and the largest bazaar is a covered market, Kapali Carsi. This Market is divided into several parts and streets and each type of goods is sold in a separate street. Sultanakhmet Market is the second largest in size in Istanbul.

If you want to buy clothing from Turkish modern designers, you will find shops selling such goods in Taksim, Nishantashi and Shishli Districts. The most expensive fashion shops of Istanbul are in the shopping centers like Akmerkez (Etiler District) - one of the largest shopping centers in Europe; Karusel (Barykei) and Kapitol (in the Asian part of the City). You can also find similar shops in Bakhariye Street, Bagdat Street and Atakei Gallery (Atakei District).

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

kiva kuulla, jos aihe kiinnostaa sinuakin,